YKSILÖN ONNELLISUUDEN AVULLA LUODAAN YHTEISÖLLISTÄ ONNELLISUUTTA Työelämä tarvitsee myötätuntoa ja positiivista psykologiaa 26.01.23
Me AS3:ssa luotsaamme työksemme yksilöitä ja yrityksiä läpi muutosten. Sen keskellä pyrimme ottamaan riittävästi myös itse aikaa ajattelulle, pysähtymiselle ja reflektoimiselle. Saimme tähän hyvän mahdollisuuden, kun ammensimme positiivisesta psykologiasta voimaa tälle vuodelle kouluttaja ja väitöskirjatutkija Viivi Pentikäisen johdattamana. Positiivinen psykologia tutkii kaikkea sitä, mikä vaikuttaa edistävästi ihmisen hyvinvointiin ja hyvään elämään. Yksi sen perusperiaatteista on hyvän jakaminen, edistäminen. Pyrimme siihen työllämme ja samoin tässä, jakamalla hyvää tietoa.
Viivi Pentikäisen mukaan positiivinen psykologia voisi olla nimeltään myös hyvinvoinnin tiede. Toisin kuin monesti – usein ohuen tiedon pohjalta - kuvitellaan, kyseessä ei ole positiivisuuden ideologia vaan tieteenala, joka tutkii hyvinvointia, onnellisuutta ja inhimillistä kukoistusta. Teemoja, joiden merkitys myös työelämässä on kasvanut valtavasti viime vuosien aikana ja jotka ovat tärkeä osa myös meidän työtämme AS3:ssa. Kohtaamme paljon ihmisiä haastavissa muutostilanteissa, joissa tärkeää on läsnä oleva, myötätuntoinen, kuunteleva ja ratkaisuihin pyrkivä ote. Usein tehtävämme on tukea myös yksilön ja organisaation tasolla näkemään muutoksesta syntyvät mahdollisuudet. Kaikki nämä ydinteemoja myös positiivisen psykologian tutkimuksissa.
Positiivisen huomaaminen vaatii tietoista työtä
Mikä sitten tuntuu erityisen tärkeältä kertaukselta, opilta ja jaettavalta Viivi Pentikäisen alustuksessa? Ainakin jälleen sen ymmärryksen vahvistaminen, että biologinen asetuksemme tuhansien vuosien takaa tarkoittaa, että kiinnitymme huomattavasti helpommin, kuin automaattisesti, negaatioon. Näkemällä ja ennakoimalla vaaroja olemme selviytyneet vuosituhansia, joten on aika ymmärrettävää, että tätä ”perusasetusta” ei ilman tietoista harjoittelua ja tasapainottamista saa muutettua helposti. Positiiviseen kiinnittyminen vaatii meiltä enemmän tietoista työtä ja läsnäoloa.
On oleellista muistaa, että negatiiviset tunteet ja ajatukset ovat luonnollisia ja tarpeellisia. Ne ovat selviytymismekanismimme ja niiden avulla etenemme pois ikävästä tai haastavasta tilanteesta. Työelämässäkin kannattaa siis kuunnella niitä negatiivisia tunteita, jotka pyrkivät herättämään meitä ja ohjaamaan toimintaamme parempaan suuntaan. Näin voi joskus tapahtua vaikkapa ihmisen etsiessä uutta urapolkuaan. Irtisanomisen jälkeen vaikeat tunteet auttavat irrottamaan entisestä. Tarkoituksenmukainen vaikeiden tunteiden kohtaaminen vahvistaa resilienssiämme, kykyämme palautua isoista ja haastavista tilanteista.
Negatiivisiin tunteisiin kiinnittyminen ja niiden keskellä pitkään eläminen kuitenkin kuormittaa ja kaventaa näkökenttäämme, jopa fysiologisesti. Siksi negatiivisten tunteiden viestit kannattaa kuulla, hyväksyä ja pyrkiä sen jälkeen päästämään niistä irti. Toimiva resepti myös vaikeita tunteita herättävässä muutostilanteessa, jota esim. irtisanominen usein on. Surun, pettymyksen ja katkeruuden tunteet on hyvä kuulla, mutta eteenpäin pääseminen edellyttää myös irti päästämistä.
Viivi Pentikäinen painotti, että ihminen tutkitusti tarvitsee paljon enemmän myönteisiä tunteita, jotta voi kumota em. negatiivisen vääristymän ja pääsee näin kiinni objektiivisempaan havainnointiin. Positiivisuus siis raivaakin tilaa objektiivisuudelle. Työyhteisöissä tämä vaatii mm. tunne- ja läsnäolotaitojen vahvistamista ja positiivisen palautteen harjoittamista. Säännöllistä tekemistä sen eteen, että pysymme myönteisellä puolella, rakennamme toimivia ihmissuhteita ja saavutamme näiden myötä enemmän tuottavuutta.
Tutkijoiden mukaan todellinen myötätunto muita ihmisiä kohtaan on mahdollista vain itsemyötätunnon kautta, siten että ensin kohtelee ystävällisesti itseään. Viivi Pentikäinen
Vähennä kiireettä – annat myötätunnolle mahdollisuuden
Juuri nyt, pandemian jälkeisissä mainingeissa, Ukrainan tilanteen, energiakriisin ja työelämän muutosten keskellä positiivisen psykologian viestit tuntuvat erityisen tärkeiltä ja niin myös sen yksi ydinteemoista; myötätunto.
Myötätunto ja empatia käsitetään useimmiten samaksi asiaksi. Totta onkin, että kumpikin sisältää samoja elementtejä; kärsimyksen havaitsemisen – itsessä tai muissa sekä vaikeiden tunteiden tunnistamisen. Myötätunto kuitenkin ottaa vielä yhden askeleen eteenpäin. Myötätuntoisuus on aina aktiivista, sisältää tekoja ja sen takia on vähemmän kuormittavaa tarjotessaan väylän vaikeiden tunteiden vähentämiselle.
Yksinkertaisimmillaan myötätunto on aktiivista ystävällisyyttä itseä ja toisia kohtaan. Tutkijoiden mukaan todellinen myötätunto muita ihmisiä kohtaan on mahdollista vain itsemyötätunnon kautta, siten että ensin kohtelee ystävällisesti itseään. Tämä vaatii pysähtymisen taitoa, edes jonkinlaista läsnäoloa itsellemme, omille tunteillemme sekä sille, mitä kussakin hetkessä tarvitsemme. Siksi myötätunnon suurin este työelämässä on kiire ja stressi.
Eli jos haluamme vahvistaa sitä, että olemme hyvinvoivia, onnellisia ja sitä kautta tuotamme hyvää myös ympäristöömme, ensimmäisenä on katse kiinnitettävä itseemme – mikä kaikki minussa on hyvää, arvostettavaa? Miten voisin tänään kiittää ja kannustaa itseäni? Olisiko aikaa pysähtyä ja olla itselle ystävällinen? Synnyttää sitä kautta hyvää ja toimivia ihmissuhteita, niin työssä kuin yksityisessä elämässä. Luoda yksilön onnellisuuden avulla yhteisöllistä onnellisuutta. Sitä mistä positiivisessa psykologiassakin syvimmiltään on kyse.
Ajatuksia positiivisen psykologian hyödyllisyydestä kirjasi valmentajamme Johanna Muuraiskangas. Johanna coachaa asiantuntijoita ja esihenkilöitä myönteisiin muutoksiin ja innostuu aina ryhmiä valmentaessaan hyvästä vuorovaikutuksesta ja ihmisläheisestä otteesta työyhteisössä.
Lisätietoa teemasta löytyy
Suomen positiivisen psykologian yhdistys (SPPY)
Positive Education Oy