tueksi YHTEISÖLLISET RAKENTEET JA RATKAISUT Hyvinvointia johdetaan yhdessä ja uudella tavalla 18.08.22
Juuri nyt suomalaisessa työelämässä on se aika vuodesta, jolloin ainakin pitäisi tuntua siltä, että lepo on tehnyt tehtävänsä, akut ladattu ja olemme valmiina uuteen, levänneinä valmiimpia ottamaan vastaan haasteita ja omaksumaan uutta. Toivottavasti näin on sinunkin kohdallasi, hyvä lukija.
Pohdimme kesäkuun blogissamme muuttuvan työelämän vaatimuksia Työterveyslaitoksen julkaiseman ’Hyvinvointia työstä 2030’ raportin ajatuksien pohjalta. Erityisesti sitä, mitä meiltä itse kultakin vaatii, että elämämme ylikuumenee sisältöjen paljoudessa. Toinen raportin iso teema on se, että tulevaisuuden – ja ehkä jo osin myös tämän päivän - työtä kuvaavat projektimaisuus, irtautuminen ajasta ja paikasta sekä globaalius. Nämä kaikki vaativat myös uudenlaista johtamisotetta.
Itsensä johtaminen ja etäjohtaminen korostuu
Itseohjautuvuuden vaade tämän päivän työelämässä on jo nyt kova. Projekti- ja matriisiorganisaatioissa esihenkilö on tyypillisesti melko etäällä johdettavien arjesta ja johdettavat vastaavat paljon itse oman työn priorisoinnista ja rajaamisesta. Vapaudesta ja vastuusta usein pidetään, jos ne pysyvät tasapainossa, mutta itseohjautuvuudessa on kuitenkin haasteensa. Yksilötasolla voi olla vaikea määrittää, mikä on riittävästi, määrällisesti tai laadullisesti? Miten varmistan, että aikaa riittää myös tärkeille, ei-kiireellisille asioille, kuten toiminnan kehittämiselle? Itseohjautuvuuden vaadetta ratkaisee myös, miten kirkkaat ovat tehtävänkuvat ja tavoitteet, ja miten ne näkyvät ajankäytössä. Oman työnsä suunnittelulle ja johtamiselle jokainen meistä tarvitsee aikaa ja tukea - nyt ja tulevaisuudessa. Muutoin riskinä on, että tehdään vääriä asioita tai meidät hukutetaan töihin.
Johtaminen on jälleen uusien haasteiden äärellä. Miten varmistetaan työn sujuvuus, sparraus ja kognitiivisen kuormituksen terveet rajat matriisi- ja projektiorganisaatioissa? Miten luodaan yhteisöllisyyttä itsenäisesti ja etänä työskentelevien keskelle? Miten osoitetaan arvostusta ja jaetaan työhön liittyviä tunteita virtuaalisesti? Yksilötasolla näitä asioita ei kokonaan pystytä ratkomaan. Tueksi tarvitaan yhteisöllisiä rakenteita ja ratkaisuja, systeemiä varmistamaan sujuvuus ja hyvinvointi.
"Entistä tärkeämpää on, että työpaikoilla varmistetaan oikeiden asioiden fiksu tekeminen sen sijaan että tehtäisiin enemmän ja kovempaa. Varataan aikaa työn ajattelulle ja itsereflektiolle - myös tiimitasolla - ja panostetaan tarvittaessa työelämän tukipalveluihin." AS3
Osaamista pitää päivittää ja motivaatiota tutkailla
Työterveyslaitoksen näkemyksen mukaan itsensä kehittäminen on kiinteä osa suomalaista työelämää 2030-luvulla. Työntekijöille ohjautuu vastuuta ja myös painetta olla päivitetty ja tuloskuntoinen. Työntekijältä odotetaan usein myös omaksumiskykyä, sosiaalisia taitoja, emotionaalista vastaanottavaisuutta ja psyykkistä paineensietoa. Jos kehittymisen tueksi ei ole organisaatioiden ja yhteiskunnan luomia hyviä rakenteita, yksilön kokemat paineet ja riittämättömyyden tunne kasvavat edelleen. Vastuullinen ihmisten johtaminen tarkoittaakin hyvän osaamisen johtamista kohti tämän päivän ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Lisäksi jokaisen meistä tulisi pystyä pysähtymään vähintään kerran vuodessa oman osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin äärelle. Kysymään kestävää uraa tukevat avainkysymykset:
- Mitä osaamista työni ja työurani edellyttävät tulevaisuudessa?
- Mikä työssäni innostaa minua juuri nyt?
- Jaksanko tehdä tällä tavalla töitä vielä seuraavat 5 tai 10 vuotta?
Elämä ylikuumenee, epävarmuus lisääntyy, muutossyklit nopeutuvat ja vaatimukset kasvavat. Sosiaalinen media maalaa kiiltokuvaa muiden kaltaistemme elämästä. Nämä teemat vaativat vahvaa tietoista pysähtymistä ja havahtumista, vallitsevien uskomusten kyseenalaistamista sekä omista arvoista käsin ohjautuvaa päätöksentekoa, jotta emme ajaudu suorittamaan elämää, uuvu työhön tai ajaudu väärille urille. Entistä tärkeämpää on, että työpaikoilla varmistetaan oikeiden asioiden fiksu tekeminen sen sijaan että tehtäisiin enemmän ja kovempaa. Varataan aikaa työn ajattelulle ja itsereflektiolle - myös tiimitasolla - ja panostetaan tarvittaessa työelämän tukipalveluihin (esim. uracoaching, coaching, työnohjaus, mentorointi). Nämä investoinnit maksavat itsensä takaisin parempana hyvinvointina, vaihtuvuuden vähentymisenä ja tuottavuuden kasvuna.
Lähdetään työskentelemään näiden asioiden hyväksi. Hyvinvointi työpaikoilla luodaan yhdessä!