reflektiiviset taidot Teetkö johtana oikeita asioita?

Työntekijät, jotka käyttivät työpäivän viimeiset 15 minuuttia pohtiakseen päivän oppeja suoriutuivat 23% paremmin jo kymmenen päivää myöhemmin kuin kollegansa Stefano et al.
Mietteliäs hahmo vuoren huipulla outplacement

Kuinka paljon sinulla johtajana on varattu kalenteristasi aikaa reflektointia, eli pysähtymistä ja oman tekemisen pohtimista varten? 

Kokemukseni mukaan useimmat johtajat vastaavat tähän kysymykseen, että heillä yksinkertaisesti ole aikaa pysähtyä. Jo 15 minuutin löytäminen kerran viikossa, puhumattakaan jokaisesta työpäivästä, tuntuu monelle liian isolta vaatimukselta.

Kysymys kuuluu kuitenkin, onko sinulla varaa olla pysähtymättä?

Kyky pysähtyä  – eli reflektiivinen työote – on nykyorganisaatioiden avainosaamista muuttuvassa ja nopeatempoisessa maailmassa. Jos emme ota aikaa ymmärtääksemme toimintamme perusteita, kyseenalaistaaksemme ja tutkiaksemme avoimin mielin vaihtoehtoja, saatamme löytää itsemme ja organisaatiomme nopeasti tilanteesta, jossa kaikki ovat loppuun palaneita, mutta aika kuluu toissijaisia asioita tehdessä.

Tutkimusten mukaan reflektoinnin edut - niin yksilön kuin organisaationkin kannalta - ovat kiistattomia:

Giada Di Stefanon, Francesca Ginon, Gary Pisanon ja Bradley Staats:in tutkimus puhelinpalvelukeskuksessa osoitti, että ne työntekijät, jotka käyttivät työpäivän viimeiset 15 minuuttia pohtiakseen päivän oppeja suoriutuivat 23 prosenttia paremmin jo kymmenen päivää myöhemmin kuin kollegansa, jotka eivät pohtineet.

Toisessa tutkimuksessa selvisi, että ne, jotka käyttävät työmatka-aikaansa työpäivänsä pohtimiseen ja suunnitteluun olivat onnellisempia, tuottavampia ja vähemmän stressaantuneita kuin henkilöt, jotka eivät tehneet näin. Suomalaisessa REFINNO tutkimushankkeessa havaittiin, että reflektiivinen työote parantaa organisaation innovatiivisuutta, vuorovaikutusta ja strategista kyvykkyyttä.

Jokaisen johtajan kannattaa käyttää aikaa oman toiminnan pohtimiseen ja kannustaa myös muita siihen. Tukemalla pysähtymistä, kyseenalaistamista ja uuden luomista, voitte löytää oman organisaationne kymmenien prosenttien parantamismahdollisuudet.

Reflektio on taito, jota voi harjoitella. Alkuun pääsee esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Miten voisimme tehdä tämän paremmin?
  • Mitä ympäristössämme tapahtuu? Mitä se meille merkitsee? Minkä pohtimiseen meidän tulisi käyttää aikaa?
  • Mikä saa minut / meidät ajattelemaan tällä tavalla? Millaisille oletuksille ja rajoituksille ajattelumme rakentuu? Mitä muita vaihtoehtoisia tapoja ajatella asiaa voisi olla?
  • Miten yhteistyömme toimii? Miten toimisimme vielä tehokkaammin yhdessä?
  • Miten me johdossa / minä tuen organisaatiotani onnistumaan? Mikä on olennaisinta minun tekemistäni? Miten tämä näkyy ajankäytössäni?

Vain pohtimalla ja tiedostamalla mihin aikasi kuluu, voit alkaa käyttää sitä paremmin. Siksi sinunkin kannattaisi kokeilla pysähtymistä jo tänään.

Kirjoittaja: Hanna Suoranta on AS3 Finland Oy:n partneri ja johdon coach, joka pohtii yksin ja yhdessä asiakkaiden kanssa paljon sitä, miten työelämässä samanaikaisesti saavutetaan merkityksellisyyttä, erinomaisia tuloksia ja hyvinvointia.